Kuvia matkan varrelta
(varaudu selfieihin...)
ELOKUU
Ensimmäisellä viikolla käytiin tutustumassa Tamkin pääkampukseen ja sade yllätti matkalla koululle. Meidät jaettiin ryhmiin tekemään tiikerivideota ja ensimmäinen asia, mitä ryhmäläisilleni sanoin oli "haittaako teitä, jos otan paidan pois?" hyvä ensivaikutelma meitsistä!
Eka käynti Mediapoliksella, joka oli mun mielestä täyttä huijausta. Meille luvattiin, että saatais nähdä vähän tiloja, mutta ei meille mitää näytetty, ensin puudutettiin pyllyä pari tuntia kovilla penkeillä ja palkkioksi siitä keksi kouraan, oujes!
Minut kelpuutettiin sentään vierailijaksi
Kaipaan Pala -kahvilan edullisia Take away latteja, niisk! Niillä heräsi mukavasti aamuun.
Henkilökortti tehtävän kuvailua. Samalla tein Making offia tilanteesta korvaustehtävänä.
Kuka nyt ei haluaisi samaan kuvaan Petterin ja sen upeen parran kanssa?
Muutin Amurista Kalevaan sillävälin, kun poikaystävä nautti auringosta Espanjassa. Amurista oli kiva kävelymatka Finskulle ja sieltä olis päässy kaikilla busseilla Mediapolikselle, mut aina ei voi voittaa. Amurin kämppä oli kuitenkin 30 ja Kalevan kämppä 51,5 neliöö, etjoo, ei me oikein kaksin enää mahduttu sinne kun oli niin paljon tavaraa (lue: ostan liikaa vaatteita).
Suurin osa mun muistiinpanoista näyttää tältä, eikä se tarkoita sitä, etten keskittyisi tuntiin, vaan mun on ihan pakko tehdä jotain samaan aikaan, että muistaisin paremmin. Oon vähän outo.
Kuvattiin apinataulua! Juhana puuttui meidän kuvasta, koska joku järjenjättiläinen keksi, että ei se ookkaan meidän luokalla, vaikka onkin, ööh.
<3
Finsku ikävä :( </3
SYYSKUU
Osallistuin #kutsumua kamppanjaan, koska kiusaaminen on perseestä ja sitä tapahtuu niin tarhassa, yläasteella kuin työpaikoillakin. Itseäni on kiusattu ala-asteelta tähän päivään asti, mutta lähinnä oma asenteeni on sitä kohtaa muuttunut: pari vuotta sitten olisin ehkä itkenyt, enkä suostunut tulla kouluun, mutta nyt kiusaaminen ei minua juurikaan hetkauta. En millään voi olla kaikille mieliksi ja on aina joku, joka ei minusta tykkää ja se on ihan fine!
Mun vihko.
Veeti on ehkä ihanin. Sulin vähän, kun luin ton kommentin.
Tähän tiivistyy KOE ja OLE TTVOn naamat. Liikaa viiniä.
TURSAJAISET! Me oltiin apostoleja ja ansaittiin lisäpisteitä Jeesus lauluilla.
Kahmin kuvislaisten jäämistöä. Intohimonani on leffojen keräilyn lisäksi taidekirjat, joita on kertynyt jo niin paljon, että niitä kasaantuu kaikkialle muualle paitsi hyllyille enää.
Ideointikurssi ja pitkä piinaava päivä Kangasalla. Oon viäkin aika järkyttynyt, kun muistelen kuinka pitkä päivä se oli.
Mut pasitettiin fysiatrin luo ainaisten migreenien takia. Syy ei ollut huonoissa työasennoissa, vaan siinä, että vielä monta viikkoa koulujen alkamisen jälkeenkin jännitin sosiaalisiatilanteita koulussa.
Lähetin Ninni Poijärvelle tekemäni musiikkivideon "Kenen äänellä" Minun elokuvani -tapahtumaan. Palautetta oli antamassa mm. Oskari Sipola ja filkkareillakin pystin saanut Pojat -leffa oli myös mukana näytöksessä. Olin tyytyväinen saamaani palautteeseen ja opin kritiikistä todella paljon, harvoin tulee tilaisuuksia missä saa kuunnella ammattilaisen mielipiteen, eikä aina sitä kavereiden "jee tosi hyvä!!" -palautetta.
Teatterina toimi Rosa-Luxemburgissa sijaitseva ihana Babylon-teatteri. Tuli vähän mieleen Kunniattomat paskiaset -leffan teatteri.
Kun mentiin akkreditoitumaan, meidät tunnistettiin heti. "Are you the three Finnish people?" oli vähän höpsö olo.
Moodboardin kasaamista. Itselläni on kokemusta "sähköisestä moodboardista", kerään yleensä inspiroivia kuvia koneelleni erilaisten kansioiden alle. Vahvana inspiraationa toimii yleensä myös musiikki, jota kuuntelen samalla, kun selaan kuvia netistä.
Suoritin vihdoin ja viimein kakkosvaiheen vai mikä kolmosvaihe onkaan. Vetäjä nauroi ekat viisi minuuttia, kun näki mun tulevan isolla Mersun maasturilla, onse kieltämättä iha söpöö, et 160 senttinen muikkeli semmosella ajaa.
Käytiin mutsin kanssa Tehdas 108ssa Nokialla kattoon Backlight'14 Video Factory -videonäyttely. Käyn usein katsomassa näyttelyitä, varsinkin Helsingissä ja yleensä äidin kanssa, koska äiti on maailman parasta seuraa!
LOKAKUU
Laitoin Severin selkään kick me -lapun, koska en ilmeisesti saa tarpeeks huomiota tunneilla.
Olin Turun kirjamessuilla katsomassa äidin haastattelua. Mutsi voitti Nihil Interit Ry:n myöntämän vuoden runouspalkinnon. Lavalla äiti kertoi mun tekemästä runovideosta ja osoitti mua ja ihmiset taputti ja mua vähän nolotti. Mulle kirjamessut yms. kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat on supertärkeitä, siellä viskon käyntikorttejani kaikkien kouraan, luon uusia kytköksiä ja tutustun uusiin ihmisiin.
Tää kuva ei voi olla mistään muualta, kuin ideointikurssilta. Do I need to say more?
Olin tekemässä Making offia Noidantulelle. Mulla ei jotenkin pysy mielenterveys kasassa ulkokuvauksissa, paitsi jos on lämmin...
ZEBRA POETRY FILM FESTIVAL 16.-20.10.2014
Oli Berliinin matkan aika! Mun ja Artun tekemä runovideo Kuolema on IN! -pääsi ZEBRA Poetry Film Festivaaleille <3
Mainos Parnasson Facebook-sivuilla
Kuolema on IN! sai kehuja erityisesti äänimaisemastaan. Taidettiin olla ainoita, joilla runoa ei luettu ääneen ja sitäkin kummasteltiin. Tulevaisudessa olen kyllä suunnitellut tekeväni runovideoita lukijankin kanssa.
Ton keltaisen seepran olis voinu voittaa arvonnassa kotiinsa :---D Berliini viikko oli ihan mieletön, tosin kiireinen. Me ei ehditty katsella nähtävyykisä ollenkaan, koska ravattiin meidän kämpän ja teatterin välillä. Sinne on ehdottomasti pakko mennä uudestaan ihan turistina, rakastuin siihen, kuinka ihmiset istui heti aamusta terasseilla, vaikka oli syksy, kuinka joka nurkassa tapahtui aina jotain, oli se sitten performanssi tai kokonainen soittokunta viihdyttämässä ihmisiä.
Back to school ja elokuvailmaisu. Tykkäsin noista kuvakorteista, koska oon visuaalinen ihminen. Jännää, miten ryhmät muodosti täysin eri tarinat, vaikka oli samat kortit!
Helsingin kirjamessuilla heittelemässä taas ihmisiä käyntikorteilla. Paasilinnan osastolla oli aina yhtä ihanaa hengailla, kuin olis ollu kotonaan<3 illalla oli perinteiset jatkot hotellin baarissa ja siellä bongasin mm. Ville Haapasalon!
Olin kuvaamassa mentalisti Jenni Sofialle promovideota Hervannassa. En saanut itselleni assaria mukaani, joten kuvasin kahdella kameralla samaan aikaan, jaiks! (promovideo löytyy täältä)
Valo-opetusta. Erityisesti tykkäsin harjoituksesta, jossa tehtiin pieni kohtaus, missä henkilö nousi portaita ylös kohti lämpimämpää ja yhä lämpimämpää valoa. Tosin oon vieläkin ihan tumpelo noiden piuhojen kanssa, mun aivot ei vaan tajua miten ne muka saadaan tolleen nätisti rullalle...
Itse olen aina kuvannut luonnonvalolla, mutta kyllä valaisu tekee kuvaan ihmeitä, sillä saa luotua niin erilaisia tunnelmia!
MARRASKUU
Kävin Helsingissä taas kiertelemässä taidenäyttelyitä ja illan kruunasi Giuseppe Verdin Requiem, joka esitettiin Johanneksenkirkossa. Välillä on ihanaa irtaantua Tampereesta ja koulujutuista ja täyttää sieluaan kulttuurilla.
Ääniopetusta. Äänitehosteiden tekeminen oli ihan mun lempipuuhaa, varsinkin dubbaaminen, vaikka meidän ryhmä saikin siitä kritiikkiä :---D muistan, kuinka pikkusiskon kanssa pistettiin "torni" television eteen, jonka päällä oli kamera, joka kuvasi piirrettyjä. Sitten siinä samalla, kun leffa ja kamera kävi, meillä oli lattialla erilaisia välineitä äänitehosteisiin, me siis oikeesti dubattiin ja samalla esim. kahisteltiin VHS-kasetteja ja pimputettiin kosketinsoitinta!
Tampereen taidemessut. Käytiin ihastelemassa Mari Terkomaan töitä.
A T A C design -kuvauksista Tehdas 108lla Nokialla. Muotivideon löydät täältä!
Aina kaikkea ei opita tunnilla. Anita kertoi mulle erilaisista kalvoista valoja varten, kuinka niitä on eri paksuisia ja mitä kaikkea kannattaa ottaa mukaan, kun olimme menossa kuvaamaan Hei poika -musiikkivideota.
Leffojen tekeminen on välillä... ihan kivaa. Hei poika -musavideon sain kuvata ja leikata. Tähän projektiin pääsin mukaan, kun entinen elotv opiskelija oli laittanut ilmoituksen TTVO gigs Facebook-ryhmään. Maailman hyödyllisin ja tärkein ryhmä kyllä! Tästä pääset musavideoon.
Käytin ihan ihan ihan ensimmäistä kertaa Final Cuttia. Itselläni on kotona Sony Vegas Pro 11. Suosin windowsia, joten on tosi hankalaa opetella käyttämään maccia, varsinkin kun lukiossakin sitä aina vihasin. Onneksi oon nopea oppimaan ja ensimmäinen final cutilla leikattu pätkäkin onnistui mielestäni hyvin.
JOULUKUU
Joulukuussa alkoi angiina-kierteeni. Olen joulu-maaliskuun välillä sairastunut neljään angiinaan + minulta poistettiin samalla kerralla neljä viisaudenhammasta + oikomishoidot, jotka ovat kestäneet puolitoista vuotta ovat kivuliaimmassa vaiheessa. On ollut mahdotonta kaiken tämän kivun keskellä keskittyä kouluun ja se on vaikuttanut mielenterveyteeni ja yleiseen jaksamiseen. Aina kun paranen, ehdin olla maksimissaan kaksi viikkoa terveenä, kunnes olen taas vuoteenoma. Ajattelin joululomallakin, että "nyt voisin ehtiä tehdä rästissä olevat jutut", mutta vietin joululomankin sairaana.
TAMMIKUU
Comoscalla oli yhteisnäyttely Tampereella Vanhalla kirjastotalolla. Ihanaa, kuinka rohkea nykyään olen solmimaan uusia kontakteja paikassa kuin paikassa. Siis huom, viitisen vuotta sitten en uskaltanut edes jätskiä ostaa kioskilta, joten tää on oikeesti mulle ihan mieletön henkinen kasvu!
Kävin vanhalla lukiollani kuvaamassa yhtä projektia, jota olen tässä pikkuhiljaa vaivihkaa alkanut tehdä. En halua paljastaa muuta, kuin, että se liittyy vahvasti Giuseppe Verdin Requiemiin, josta vaikutuin kuunnellessani sen Johanneksenkirkossa Helsingissä.
Fiktioprojektiryhmän kanssa ryhmäytymistä. Syöminen on aina yhtä ihanaa ja varsinkin, jos on kunnon porukka kasassa! Juhana väänsi ihan mielettömän hyvät quacamolet<3 olin super iloinen, että pääsin Hikifarmiryhmään, pidin käsikirjoituksesta eniten ja meillä oli äärettömän taitava porukka kasassa!
Kävin Helsingissä palaverissa Tiinan kanssa. Olen tekemässä hänelle kirjatraileria hänen uusinta romaaniaan varten. En ole never ever tehnyt sellaista aiemmin, mutta oon tosi innoissani!
Samalla reissulla kävin katsastamassa Docpointit. Kävin katsomassa mm. Mina Laamon Matka minuksi, Henriikka Hemmin Yläkerran Tuula ja Mais Darwazahin My Love Awaits Me By The Sea. Rakastan dokumentteja yli kaiken, katson niitä paljon Netflixistäkin. Katsellessani näitä dokumentteja sain itse asiassa viimeinkin idean portfoliotani varten!
Koska jostain syystä tykkään tunkea päiväni täyteen ohjelmaa, kävin myös juhlistamassa Marianna Kurton ja Aki Salmelan yhteisjulkkareita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti